Organisaation viestintäkyvykkyys liittyy aivan olennaisesti erilaisten organisaatioiden hallitusten perustehtäviin. Sitä ei vain meillä Suomessa oikein hahmoteta – eikä sen puoleen kansainvälisestikään. Toivottavasti tämän postauksen jälkeen sinäkin ajattelet, että muutoksen aika on nyt.
Aloitetaan siitä, että suomalaisissa hallituksissa istuvat viestinnän ammattilaiset ovat harvassa. Viestintäosaaminen ei nouse kuuden toivotuimman hallitusammattilaisen osaamisen listalle kansainvälisissäkään selvityksissä. Esimerkiksi Board Clicin vuonna 2023 tekemän selvityksen mukaan kuusi halutuinta osaamista ovat toimialaosaaminen, digitaalinen osaaminen, kansainvälinen osaaminen, ESG, myynti ja markkinointi sekä ihmistaidot ja osaamisen kehittäminen. Talentreen Suuri hallitustutkimus 2025 -raportissa (lataa tuloskooste) viestintä ja vuorovaikutus nousevat esille ennen kaikkea hallituksen sisäisenä, arvostavana vuoropuheluna ja OHJ-ketjussa (Omistaja-Hallitus-Johto). Molemmat erittäin tärkeitä asioita.
Strategisen viestinnän ammattilaisena en oikeastaan ihmettele sitä, että viestintä puuttuu listalta erillisenä osaamisena tai erillisenä mainintana edellä mainitsemassani raportissa. Se on tavallaan jopa hyvä, sillä ihmisten – niin hallituslaisten kuin muidenkin – kyky viestiä on kriittinen osa aivan jokaista listalla mainittua haluttua osaamista ja aivan jokaisen strategisen tavoitteen onnistumista.
Tällä tavalla ajateltuna viestintä on todellakin strateginen kyvykkyys, piilotettu aarre, jonka esille kaivaminen voi olla hyvinkin arvokasta.
Mitä organisaation viestintäkyvykkyys tarkoittaa?
Näin ajattelevat kuitenkin vain ne, jotka ovat syvästi perehtyneitä viestintään. Suurin osa kohtaamistani hallitusammattilaisista ei hahmota viestintäkyvykkyyden kehittämisen ja hallituksen roolin yhtymäpintoja. Koko käsite organisaation viestintäkyvykkyys on usealle vieras.
Viestintä nähdään tiedottamisena ja PR-työnä, minkä vuoksi hallitukset ovat perinteisesti ottaneet kantaa esimerkiksi ulkoiseen viestintään vain oman toimialueensa olennaisimmissa tehtävissä, kuten toimitusjohtajan vaihtuessa, maineuhan eskaloitussa tai ison mittaluokan yritysjärjestelyissä.
No mistä viestintäkyvykkyydessä sitten oikein on kyse ja miksi sen pitäisi kiinnostaa hallituksia nykyistä enemmän?
Isossa kuvassa siinä on kyse koko organisaation kyvystä toimia yhdessä ja saavuttaa yhteiset tavoitteet olennaisimpien sidosryhmien kanssa yhteistyötä tehden. Digitaalisella ajalla ihmisten taito vuorovaikuttaa toistensa kanssa rakentavasti ja selkeästi on eräs olennaisimmista kysymyksistä. Se on myös ainoa taito, jolla strategiat tai muutokset saadaan toteutettua. Se on innovoinnin perusta. Jo nyt valtaosa sisäisestä ja sidosryhmien kanssa käytävästä vuoropuhelusta on tekstipohjaista tai muutoin välitteistä. Yhä suurempi osa vuoropuhelusta on automatisoitua tai AI-avusteista.
Ilman kokonaisvaltaista viestintäkyvykkyyksien johtamista sirpaloituminen ja polarisoituminen jatkaa kasvuaan rinta rinnan heikon tuottavuuden ja korkean työtyytymättömyyden kanssa.
Miten organisaation viestintäkyvykkyys liittyy hallituksen tehtäviin?
Kun hallituksen perustehtäviä katsoo viestintäkyvykkyyden näkökulmasta, esille nousevat ainakin seuraavat asiat:
- Hallinnon ja toiminnan asianmukainen järjestäminen – onko johtamisviestintä läpi organisaation hyvän hallintotavan mukaista, avointa, rehellistä ja henkilöstölähtöistä? Onko strategiaviestintä tasolla, jolla ihmiset on mahdollista saada mukaan.
- Organisaation ja sen omistajien yhteisten etujen edistäminen – onko organisaation viestintäkyvykkyys sillä tasolla, että se voi erottua markkinalla, tunnistaa markkinan tarpeeet ja uudistua niiden mukaisesti?
- Riskien valvominen ja hallinta lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä – onko organisaatiossa vuoropuhelun kulttuuri, jossa asioista keskustellaan ennen päätösten tekemistä? Uskaltaako tai pystyykö henkilöstö puuttumaan havaittuihin virheisiin, ongelmiin tai väärinkäytöksiin?
Ja kun katsoo hallitusten muita vastuita, kuten tulevaisuuskeskustelua ja sidosryhmien osallistamista siihen, viestintäkyvykkyys nousee jälleen keskeiseen rooliin.
Tässä ajassa kaikkien edellisten osalta on merkittävästi korjausvelkaa. Ongelma on, että nämä strategisesti merkittävät viestinnälliset haasteet eivät usein kuulu hallitusten agendalle. Itse asiassa ne eivät aina kuulu kenenkään agendalle muutoin kuin pistemäisinä kehittämishankkeina.
Itse toivoisin hallitusten vähintään edellyttävän säännöllistä raportointia johtamisviestinnästä, viestinnän vaikuttavuudesta sekä kulttuurin kehittymisestä ja antavan sykäyksen tarvittavien selvitysten tekemiselle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle.
Nyt on aika nostaa viestintäkyvykkyys hallitusten agendalle
Viestintäkyvykkyyden nostaminen hallitusten agendalle alkaa siitä, että ymmärretään sana viestintä oikein. Viestinnässä ei ole kyse vain tiedottamisesta tai pr-työstä, ei edes pelkästä toimivasta OHJ-ketjusta. Siinä on isossa kuvassa kyse koko organisaation kyvystä toimia yhdessä ja saavuttaa yhteiset tavoitteet. Myös hallituksen rooli viestijänä saattaa kaivata uudistumista. Perinteisesti hallitusten jäsenet ovat olleet puheenjohtajaa lukuun ottamatta hyvinkin matalan profiilin vaikuttajia organisaatioissa. Vain kiinnostuneimmat tietävät, ketkä toimitusjohtajan työtä ohjaavat.
Yleisesti ottaen tämän päivän parhaat johtajat ovat vahvoja sisäisiä ja ulkoisia vaikuttajia, jotka inspiroivat ihmisiä ja antavat heille mahdollisuuden vaikuttaa. He tuntevat viestinnälliset vaikuttamisen mekanismit ja varmistavat, että koko organisaation viestintäkyvykkyys kehittyy. Onko tämä myös hallitusten suunta?
Näen tässä valtavan suuria mahdollisuuksia ja keskustelen mielelläni hallituslaisten kanssa viestintäkyvykkyydestä ja myös hallituksen roolista viestijänä ja vaikuttajana.
Sparrataanko yhdessä?
Tulen mielelläni keskusteluttamaan juuri teidän hallitustanne näistä teemoista! Soita tai laita viestiä: 040 576 1704. Jos et samantien halua olla yhteydessä, niin säilytä yhteys kanssamme tilaamalla Valorian uutiskirje.
Tarvitaanko viestintästrategiaa vielä?
Kyllä, mutta sen on uudistuttava. Tee viestintästrategia kanssamme ja vie organisaatiosi kohti uuden ajan viestintäkäsitystä.
