Nopeasti muuttuvassa, epävarmassa ja yhä monitulkinnaisemmassa ajassa strategian merkitys yhteisen suunnan ja päämäärän näyttäjänä vain korostuu. Samalla korostuu strategia- ja muutosviestinnän kyky kuvata tavoiteltu yhteinen tulevaisuus ja viitoittaa tietä.
Jotta ihmiset pystyvät toimimaan strategian mukaisesti ja rakentamaan muutosta kohti määriteltyä yhteistä tavoitetta, heidän on pystyttävä hahmottamaan, mistä strategiassa on arjen tasolla kyse, miksi ja miten valittuihin kehityslinjoihin on päädytty ja millaista muutosta kaikella tavoitellaan.
Mutta erityisesti, mitä tavoitteet tarkoittavat omassa työssä ja miten itse kukin voi muutosta käytännössä edistää ja tulevaisuutta rakentaa.
Tässä strategian ytimen selkeyttämisessä ja yhteisen päämäärän konkretisoinnissa visiotarina ja sen pitkäjänteinen kertominen osana arkiviestintää on osoittautunut erittäin tehokkaaksi työkaluksi. Tarina kykenee muotoilemaan asiat muotoon, joka ihmisen on helppo ymmärtää, ottaa vastaan, jäsennellä ja muistaa. Visiotarina rakentaa päämäärästä tulevaisuuskuvan, joka luo tekemiselle suunnan.
Visiotarina antaa työlle merkityksellisen
Moni hyväkin strategia on kariutunut sitoutumisen puutteeseen ja siihen, ettei onnistumisen edellyttämiä muutoksia toteuteta. Tapana on syyttää muutosvastarintaa, mutta uusimpien johtamistutkimusten mukaan nihkeyden taustalta paljastuu useimmiten huomioimatta jääneitä muutokseen luonnollisesti liittyviä tunteita. Muutos herättää aina epävarmuutta, ja muutos- ja strategiaviestinnän tulisi huomioida tämä. Vastustus herää, jos viestintä vaikuttaa etäiseltä, osittaiselta, epämääräiseltä tai epäuskottavalta, eikä onnistu vahvistamaan ihmisten luottamusta tulevaan.
Visiotarinan voima onkin sen mahdollisuudessa rakentaa tarinankerronnan keinoin turvallista siltaa tästä hetkestä uuteen, tavoiteltuun tulevaisuuteen. Tarina huomioi henkilöstön aidot kokemukset ja auttaa näkemään sekä muutoksen merkityksen että jokaisen oman roolin muuttuneessa arjessa.
Visiotarinan voima on sen mahdollisuudessa rakentaa tarinankerronnan keinoin turvallista siltaa tästä hetkestä uuteen, tavoiteltuun tulevaisuuteen.
Hyvä visiotarina motivoi toimimaan vastaamalla luotaisiin muutokseen liittyviin epävarmuuksiin kuten:
- Mitä tavoitteeksi esitetty muutos käytännössä arjen tasolla tarkoittaa?
- Miksi meidän kannattaisi tavoitella juuri tätä?
- Miksi meidän on tarpeen uudistua ja muuttua?
- Miten strategia ja siinä määritelty vastaa muutoksen tarpeeseen ja auttaa meitä?
- Mitä muutos tarkoittaa minulle, mitä saan siitä ja mitä voin tehdä?
Osallistuminen tekee tarinasta oman
Olennaisinta on tehdä strategian pohjan rakennettava visiotarina yhdessä henkilöstön kanssa.
”Strategian ja tarinan työstäminen yhdessä on jo itsessään juurruttanut visiota. Olemmekin alkaneet elää visiota todeksi jo nyt!”
Olenkin saanut kuulla useita vastaavia innostuneita huomioita organisaatiolta, joiden kanssa strategiaa on lähetty viestimään osallistaen henkilöstö mukaan käsikirjoittamaan jo heti ensimmäistä visiotarinan versiota.
Osallistamisen ydin on ihmisen syvissä inhimillisissä tarpeissa voida vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja kokea olevansa tärkeä osa yhteisöään. Kun henkilöstö saa olla mukana luomassa tulevaisuuden suunnitelmia sekä saa näkökulmansa esiin ja näkee itsensä omalta tuntuvalla tavalla mukana tarinassa, tavoitteen edellyttämät muutokset alkavat tuntua tarpeellisilta ja jopa inspiroivilta.
Parhaimmillaan yhdessä tehtävä strategiatarina maalaa visiosta etäisen korulauseen sijaan innostavalta ja merkitykselliseltä tuntuvan yhteisen mahdollisuuksien maailman. Osallisuuden kokemuksen myötä ihminen ei enää koekaan olevansa vain pelinappula kannattavan kasvun pelissä, vaan tärkeä osa jotain suurempaa, myös itselleen arvokasta.
Parhaimmillaan visiotarinasta voikin rakentua koko strategiaviestinnän mastertarina, jonka pohjalta tarinaa yhteisestä tulevaisuudesta voidaan kertoa erilaisin strategiaviestinnän keinoin eri kanavissa.
